etusivu   ohjelma   esiintyjät    kuvia    LIPUT
artikkelit    linkit    edelliset tapahtumat


2012 - Uudenlaisen maailman ja ihmisyyden syntyminen

Muutosten tuulet, jopa supermyrskyt pyyhkivät syvällisesti maailmaamme tällä hetkellä. Huomaamme muutoksia tapahtuvan kaikilla elämän osa-alueilla maailmanlaajuisesti. Alkuperäiskansojen edustajat ovatkin viestittäneet meille siitä, miten itse Äitimaa on synnyttämässä jotakin uutta. Synnyttämiseen liittyy aina jonkin verran kipua ja nämä synnytyskivut heijastuvat maailmaamme. Kuitenkin se, mikä on nyt syntymässä, tuo mukanaan jotakin hyvin kaunista meille kaikille ja myös yhtenäisenä ihmiskuntana Maan päällä. Olemme yksilöinä ja yhdessä tämän uuden synnyttämisen keskiössä, luomassa uutta maailmaa ja myös uudenlaista ihmisyyttä.

Meillä jokaisella on oma yksilöllinen ja yhteinen tehtävämme tässä muutoksen ajassa. Tehtävämme on tuoda uusi tietoisuus ja uudenlainen ajattelutapa maan päälle, niin ihmisinä kuin myös henkisinä olentoina. Meidän tehtävämme on tuoda taivas maan päälle, eikä odottaa sitä, että joku muu tekee tämän puolestamme. Valmius uuden maailman ja uuden ihmisyyden synnyttämiseen on jo maan päällä. Taivas on jo meissä kaikissa – se on sydäntietoisuudessamme ja ymmärryksessämme siitä, miten ilmennämme todellista ja alkuperäistä olemustamme elämässämme Maan päällä.

Muutoksen ajan haasteet
Länsimaista kulttuuria ja yhteiskuntaa on viimeisen 150 vuoden ajan leimannut erillistyminen ja yksilöllistyminen. Tähän on vaikuttanut erityisesti teollistuminen, joka muutti yhteiskuntamme rakenteet hyvin toisenlaiseksi kuin aikaisemmin. Teollistuminen ja kaupungistumien irrotti meidät ihmisinä läheisestä yhteydestä luontoon ja luonnon viisauden ymmärtämisestä etenkin länsimaissa.

Gregg Braden on tuonut viimeaikoina esiin, mielestäni hienosti kokoavan ja selkeyttävän näkemyksen siitä, miten teollistuminen ja sen aikana syntynyt Darwinismi on vaikuttanut tällä hetkellä maailmassamme ilmeneviin haasteisiimme. Bradenin mukaan Darwinismi toi mukanaan näkemyksen luonnosta alueena, joka perustui väkivaltaiseen kilpailuun ja korosti vain parhaiden sekä soveltuvimpien yksilöiden eloonjäämistä. Tästä näkemyksestä unohtui kokonaan luonnonkansojen ymmärrys sekä viisaus ihmisen ja luonnon välisestä yhteenkuuluvuudesta ja harmonisesta yhteistyöstä. Olen samaa mieltä Bradenin kanssa siitä, että mm. Darwinismiin liittyvä ajattelutapa on muovannut syvällisesti maailmaamme ja tehnyt meistä samalla erillisiä niin luonnosta kuin myös itsestämme ja todellisesta olemuksestamme.

Bradenin mukaan Charles Darwin (1809-1882) itse ei edes olettanut luonnonvalinnan teoriansa säilyvän kovin pitkään. Darwinin ajatukset kuitenkin palvelivat aikanaan joitakin sellaisia, jotka muunsivat alkuperäisen teorian omia egoistisia tarpeitaan vastaaviksi ja tämä ajattelutapa levisi länsimaisten ihmisten mukana kaikkialle maailmaan. Samanlainen toimintahan on ollut tyypillistä valkoiselle rodulle jo paljon aikaisemminkin. Maailmamme on ollut teollistumisen jälkeen sitoutunut luonnonvalintaan liittyvään kilpailuun ja tähän perustuvaan egoistiseen ajattelutapaan. Tämä ajattelutapa on myös läpäissyt kaikki yhteiskuntarakenteemme. Tämä ajattelumalli on myös syvämuokannut kaikki uskomusjärjestelmät, ajatus- ja käyttäytymismallit, joita meillä kaikilla on tällä hetkellä, yksilöinä kuin myös kollektiivina maailmanlaajuisesti. Erillisyyden harha on kuitenkin nyt askel askeleelta häviämässä ja kollektiivisen heräämisen vaikutukset tuntuvat nyt ympäri planeettaamme.

Tieteen ja henkisyyden synteesi
Elämme kuitenkin vielä suurimmaksi osaksi ihmisinä 3D maailmassa ja ulottuvuudessa, jossa elämäämme leimaavat darwinistiseen kilpailuun ja myös mielemme rakenteisiin liittyvät paradoksit ja vastakkainasettelut. Erillisyyden tilan vallitsemassa maailmassa meitä on myös vaadittu valitsemaan erilaisista asioista tai lähestymistavoista vain yksi vaihtoehto. Vaihtoehto, jonka jonkin auktoriteetti itsemme ulkopuolelta, on sanellut meille ns. oikeaksi totuudeksi. Tämä ”oikea totuus” on yleensä myös perusteltu yleisesti hyväksytyin tieteellisin, mitattavin faktoin. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että meidän on pitänyt tehdä valinta mm. tieteellisen maailmankuvan ja henkisen maailmankuvan välillä. Erillisyyden tilassa henkisyys ja tiede nähdään toistensa vastakohtina, jolloin tieteen avulla on myös poisselitetty mm. laajentuneiden tietoisuuden tilojen antamat suurenmoiset mahdollisuudet, vain aivojemme tuottamiksi harhoiksi. Tästä erillisyyden harhasta ja valtavirran tieteen auktorisoivasta vaikutuksesta johtunee myös se, miksi henkisyyden valinneiden ihmisten on toisinaan hyvin vaikeaa hyväksyä tieteellisiä näkemyksiä osaksi elämän monimuotoisuuden syvällisempää ymmärtämistä. Kysymys mielestäni ei ole siitä, ovatko tiede ja henkisyyteemme liittyvät näkemykset jotenkin toistensa vastakohtia vaan siitä, että nämä molemmat yhdessä auttavat meitä ymmärtämään yhä syvällisemmin itseämme ja elämän monimuotoisuutta ja moniulotteisuutta.

Ilokseni tieteen ja henkisyyden välinen ristiriita on hiljalleen poistumassa. Tieteen valtavirran (yleisesti hyväksyttyjen näkemysten) rinnalla on nykyisin olemassa jo valtavan paljon tieteellisin menetelmin tutkittua tietoa ja ymmärrystä, joka selkeästi johtaa tieteen ja henkisyyden yhdistämiseen. Näiden ihmisten rohkea ja ennakkoluuloton työ on erittäin arvokasta tieteen ja henkisyyden erillisyyden harhan poistamiseksi.

Oman näkemykseni mukaan kysymys tässä ajassa on kokonaisvaltaisesta synteesistä, myös tieteen ja henkisyyden yhdistämisestä ja näiden lähestymistapojen näkemistä yhteyden ja ykseyden näkökulmasta. Tietoisuutemme laajentuminen edellyttää meiltä kaiken kyseenalaistamiskykyä ja samalla kuitenkin avoimuutta monille erilaisille näkemyksille ja moniulotteisille mahdollisuuksille. Yhteyden ja ykseyden näkökulmasta en koe olevan olemassa yhtä ainoaa ”oikeaa” teoriaa tai lähestymistapaa, vaan erilaiset näkemykset ja lähestymistavat yhdessä luovat moniulotteisten mahdollisuuksien kentän ja luomisvoimamme laaja-alaisen näyttämön.

Tietoisuutemme laajentuessa myös tehtäväkenttämme laajenee. Yhdeksi tärkeimmistä tehtävistämme koen tällä hetkellä erityisesti tieteen valtavirran rinnalla olevan tiedon jakamisen. Niin, että myös näille yhdistäville lähestymistavoille löytyy väylä saavuttaa ihmiset. Tiedon lisääntymisen myötä meidän kaikkien on mahdollista tehdä synteesiä olemuksemme laaja-alaisuudesta ja tieteellisen tiedon sekä henkisyyden välisestä yhteydestä. Tiedämme jo tällä hetkellä sen, että meidän tulisi kirjoittaa mm. ihmiskunnan historia uudestaan. Arkeologiset perusteet tähän ovat jo olemassa. Samoin on olemassa laaja-alainen esoteerinen, alkuperäiskansojen tietämykseen perustuva ja myös intuitiivinen sekä kokemusperäinen tietoisuus ihmiskunnan alkuperästä ja tähtiperimästämme. Myös muiden tähtikulttuurien vierailut planeetallamme ovat olemassa olevaa todellisuuttamme. Kotigalaksimme Linnunrata on täynnä elämää ja tietoisuutta ja sekin on vain osanen moniulotteisen universumin/universumien laajuutta – ykseyden äärettömyyttä, jossa kaikki, myös me, olemme yhteydessä keskenämme ja kaikkeen näkyvään sekä vielä nyt osin fyysisille aisteillemme näkymättömään.

Tarvitsemme uudenlaisen lähestymistavan ongelmien ratkaisuun
Albert Einstein on aikanaan todennut ongelmien ratkaisusta näin: ”Ongelmat eivät ratkea samalla ajattelutavalla, kuin millä ongelmat ovat syntyneet.” Selkeästi tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja lähestymistapaa nykyisiin ongelmiimme. Vai onko kenties kysymys sittenkin paluusta takaisin alkuperäiseen olemukseemme ja yhteyteemme myös luontoon. Olemme ihmisinä ja henkisinä olentoina osa itse elämää ja sen suurenmoista monimuotoisuutta.

Olen viimeaikoina tutkinut paljon luomisvoimaamme, vetovoiman lakiin, muutoksen tekemiseen ja uusien mahdollisuuksin vastaanottamiseen liittyviä asioita. Olen pyrkinyt löytämään lisää avartavaa näkemystä siihen, miksi meidän on niin vaikeaa ihmisinä muuttaa omaa elämäämme tai kollektiivina maailmaamme. Aivotutkimusten viimeaikaiset löydöt ovat omalta osaltaan selkeyttäneet monia luomisvoimaamme ja manifestointikykyymme vaikuttavia tekijöitä. Uusimpien neurologisten aivotutkimusten mukaan aivoissamme liikkuu päivittäin n. 65000 ajatusta ja näistä ajatuksista jopa 80 % ovat negatiivisia. Nämä negatiiviset ajatukset pohjautuvat suurimmaksi osaksi darwinistiseen eloonjäämistaisteluun ja keskinäiseen kilpailuun. Samalla nämä ajatukset luovat näyttämön egomme toiminnalle ja ohjaukselle elämässämme. Elämän näytelmässämme tietoisen mielemme vaikutus ja alitajuntaamme varastoituneet ajatusmallit, uskomusjärjestelmät ja käyttäytymismallit näyttelevät hyvin ratkaisevia rooleja.

Alitajuntamme varastoi kaiken kokemamme ja liittyen pitkäaikaiseen muistiimme. Alitajuntamme sisältää myös lapsena saamamme ”ohjelmoinnit” - kasvuympäristöstämme saamamme ajatusmallit, uskomukset ja käyttäytymismallit. Alitajuntamme sisältää myös ne erilaiset tuomitsemismallit, joilla arvioimme niin itseämme kuin muitakin. Nämä tuomitsemismallit muodostavat haasteen itsemme ja muiden rakastamiselle. Tuomitsemismallimme asettavat myös ehtoja itsemme ja muiden hyväksymiselle. Alitajuntamme on sisäinen maailmamme, joka on myös tunteidemme ja emootioidemme maailma.

Alitajuntaamme pidetään toisinaan jonkinlaisena mekaanisena ”nauhoituslaitteena”, sen rekisteröidessä kaiken kokemamme. Oman näkemykseni mukaan alitajuntamme on kuitenkin samalla myös avain laajempiin tietoisuuden tiloihin. Alitajuntamme liittyy sisäisen maailmamme kautta myös sisäiseen, todelliseen henkiseen olemukseemme, jossa me kaikki olemme yhtä ja katkeamattomassa yhteydessä kaikkeen.

Tietoinen mielemme on enemmän sidoksissa fyysiseen todellisuuteemme ja se liittyy myös vasempaan, loogiseen ja erittelevään aivopuoliskomme. Ilman tietoista mieltä, emme olisi tietoisia itsestämme fyysisen tason maailmassa. Emme myöskään pystyisi ymmärtämään alitajuista maailmaa tai edes kokemaan asioita fyysisellä tasolla. Tietoisen mielemme lahja meille on sen erottelukyky, joka kautta voimme arvostaa meille tärkeitä asioita. Tietoisen mielemme avulla huomaamme myös ne asiat, joita emme koe hyväksi itsellemme tai joita emme enää halua elämäämme. Tietoisen mielemme erottelukyvyn kautta kykenemme myös arvostamaan kauneutta ja hyvyyttä elämässämme. Tietoisen mielemme avulla tunnistamme myös tunteemme ja tiedämme, milloin olemme esim. rakastuneita. Tietoinen mieli auttaa meitä syys-seuraus suhteiden ymmärtämisessä, joka puolestaan lisää viisauttamme erilaisten valintojen ja päätösten tekemisessä.

Tietoisen mielen maailmamme on kuitenkin vahvasti sidoksissa alitajuisiin ohjelmointeihimme. Alitajunnassamme sijaitsevat ajatusmallimme ja uskomusjärjestelmämme vaikuttavat ratkaisevasti kykyymme luoda elämäämme niitä asioita, joita toivomme. Vaikka tietoisesti pyrimmekin ajattelemaan jotakin positiivista asiaa, niin alitajunnassamme syttyy tähän yhteen ajatukseen liittyen miljoona muuta ajatusta! Nämä miljoona muuta ajatusta alitajunnassamme koostuvat kaikesta siitä, mitä meille on tapahtunut nykyisessä elämässämme, aina syntyhetkestämme alkaen. Alitajunnan äärettömyys pitää sisällään heijasteena myös lineaariseen aikakäsitykseen perustuvat, kaikki entisten elämiemme kokemukset. Kun nämä miljoona ajatusta sijaitsevat alitajunnassamme, se tarkoittaa myös sitä, että emme useinkaan edes tiedosta näiden alitajuisten ohjelmointien vaikutusta, kun ne todellakin ovat suurimmaksi osaksi piilossa tietoiselta mieleltämme.

Tietoisten ajatustemme hallitseminen yksistään asettaa meille melkoisen haasteen tietoisuutemme kehittämisessä ja laajentumisessa. Kun tähän lisätään vielä alitajuntamme laaja-alaisuus sekä äärettömyys - suhteessa 1 tietoinen ajatus/miljoona alitajuista ajatusta, niin eipä ole ihme, jos olemme ihmisinä sangen usein hämillämme siitä, miksi mm. luomisvoimamme käyttäminen ei tuo niitä tuloksia, joita toivomme ja haluamme.

Egon maailma
Keskinäiseen kilpailuun keskittyvässä maailmassa, alitajuiset ohjelmoinnit saavat aikaan voimakkaan erillisyyden harhan. Egon ohjauksessa ihmiset keskittyvät korostuneesti yksilöllisyyteen ja omien tarpeidensa ensisijaisuuteen. Egon maailmaan liittyy niukkuuden ajattelu siitä, että kaikille ei riitä tarpeeksi kaikkea. Egoamme leimaa myös tulevaisuuden ja muutosten pelko. Egon maailmamme myös rakentaa tulevaisuuden menneisyyden kokemusten pohjalta, menneisyyden jatkoksi, ymmärtämättä nykyhetken muuttavaa voimaa. Ego kiinnittää huomion erovaisuuksiin, hakien toisista vikoja ja etsien syyllistä itsensä ulkopuolelta. Egomme myös pyrkii muuttamaan toista toisenlaiseksi, asettaen ehtoja rakkaudelle, kykenemättä hyväksymään toista sellaisenaan kuin hän on.

Egomme myös etsii aina helppoja ratkaisuja, joissa toimii energian minimoinnin laki. Energian minimointi tarkoittaa pienintä mahdollista yritystä. Jos tämä pienin mahdollinen yritys, pyrkimys tai teko ei heti tuo tuloksia, lannistumme ja lakkaamme edes yrittämästä. Yksi tärkeä näkökulma egon maailmaan on kuitenkin se, että pyörittäessään näitä alitajuisia ohjelmointejamme, egomme pyrkii itse asiassa suojelemaan meitä. Sen tarkoitus on pitää meidät hengissä fyysisen tason maailmassa näiden selviytymisohjelmointien avulla. Näiden ohjelmointien ei kuitenkaan tarvitse pitää meitä otteessaan, eikä näin ole tarkoituskaan. Kuuntelemalla ja havainnoimalla joskus sitä, mitä kaikkea mielessämme ja ajatuksissamme oikeastaan liikkuukaan, voimme saada tietoiseen mieleemme arvokasta informaatiota alitajuisista ohjelmoineistamme. Myös siitä, miten ja millä tavalla nämä ohjelmoinnit pyrkivät vaikuttamaan elämäämme. Kun tiedostamme niiden vaikutuksen, meidän on helpompaa poistaa näitä ohjelmointeja ja luoda uusia voimaannuttavia ohjelmointeja niiden tilalle.

Koherenssi – yhteistoiminta luo uudenlaisen maailman ja ihmisyyden
Kilpailuun perustuvat alitajuiset ohjelmoinnit ovat vaikutukseltaan voimakkaita. Nämä alitajuiset ja eloonjäämiseen perustuvat ohjelmoinnit sisältävät maailmankuvan, jossa yksilö tai jokin ryhmä pyrkii hyötymään toisten kustannuksella ja tämä tapahtuu hyödyntämällä toisen tai toisten heikkouksia. Irtautuminen ja irtipäästäminen egon maailmasta ei välttämättä ole helppo tai yksinkertainen prosessi. Se on kuitenkin välttämätöntä, jos haluamme luoda uudenlaisen tulevaisuuden yhdessä. Tarvitsemme uudenlaisen maailmankuvan ja ajattelutavan, joka erillisyyden sijaan yhdistää meidät takaisin ykseyteen toistemme ja kaiken olemassa olevan kanssa.

Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset (ks. esim. Tiede 2012/marrakuu) ovat antaneet tuloksia siitä, että ihmisinä olemme vaistomaisesti ja intuitiivisesti perusolemukseltamme epäitsekkäitä. Kilpailu ei ole todellisen olemuksemme ominaisuus. Tämäkin uutinen antaa vahvistuksen jo sille, minkä itse asiassa tiedämme kaikki sisimmässämme ja sydäntietoisuudessamme. Olemme kaikki yhteydessä toisiimme niin henkisinä olentoina kuin myös ihmisinä. Olemme myös jatkuvassa yhteydessä luonnon ja elämän äärettömään, ikuiseen kiertokulkuun. Muiden uusimpien tutkimusten mukaan luontokaan ei perustu kilpailuun, vaan sen toiminnan ja hyvinvoinnin perusta on yhteistyössä ja kaikkien osasten huomioimisessa.

Tietoisen mielemme selkeyteen ja korkeampaan älykkyyteen sisältyy kaiken olemassa olevan täydellinen hyväksyntä. Kaiken olemassa olevan täydellisessä hyväksymisessä on myös avain tietoisuutemme suurempien mahdollisuuksien löytämiseen. Hyväksyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän tulisi passiivisesti hyväksyä kaikki olemassa oleva maailmassamme, tekemättä yhtään mitään huonoksi kokemiemme asioiden osalta. Koen, että yhteinen tehtävämme on myös siinä, että kiinnitämme yhä enemmän huomiota siihen, minkä haluamme toteutuvan maailmassamme ja edistämme myös teoin tämän unelmamme toteutumista.

Tietoisuutemme laajentuessa ja sydäntietoisuutemme avautuessa opimme käyttämään yhä enemmän myös sydänälykkyyttämme elämässämme. Sydänälykkyytemme sisältää taidon löytää ratkaisuja ongelmiin, jotka palvelevat aina myös suurempaa kokonaisuutta kuin vain omiamme. Yksi tämän ajan haasteistamme onkin se, miten yhdistämme yksilölliset ja kollektiiviset tarpeemme sekä unelmamme niin, että tästä yhdistämisestä muodostuu voimallinen yhteisvaikutus – koherenssi. Koherenssi muodostuu yhteneväisten ajatusten, yhteneväisten tunteiden ja yhteistoiminnan kautta. Koherenssi tarkoittaa sydäntietoisuudessamme myös tietoisen osamme yhdistymistä alitajuiseen osaamme. Aivotoimintojemme osalta koherenssi tarkoittaa oikean ja vasemman aivopuoliskomme yhteistoimintaa ja tämän tietoisuuden yhdistämistä sydämen älykkyyteemme ja viisauteen, sydäntietoisuuteemme. Tästä kokonaisuudesta muodostuu olemuksemme eri tasojamme yhdistävä, korkeavärähteinen luomisvoima, joka yhdistää meidät äärettömien mahdollisuuksien kenttään, jossa mikä tahansa on mahdollista.

Äiti Teresalta kysyttiin kerran sitä, lähtisikö hän jonkin ryhmän kanssa mielenosoitusmarssille sotaa vastaan? Äiti Teresa vastasi kysyjille: En lähde marssille sotaa vastaan. Kun lähdette marssille rauhan puolesta, niin tulen heti mukaan.” Samantyyppisen kysymyksen voimme esittää myös itsellemme ja muille: Olemmeko valmiita lähtemään marssille, ei ainoastaan rauhan, vaan myös uudenlaisen maailman puolesta? Olemmeko valmiita toteuttamaan yhä laajemmin yhdessä sitä tehtävää, miksi olemme syntyneet tähän aikaan tälle planeetalle? Kun haluamme aidosti sydäntietoisuudessamme luoda uudenalaisen maailman yhteistyössä toistemme kanssa, niin taivas ja myös ihmeiden aika on jo täällä, sitä ei tarvitse enää odottaa.

Riitta-Marja Gauffin

Yhteystiedot:
p. 040 5858 615
riitta-marja@elamanreppu.net
www.elamanreppu.net
www.enkelinsiivenkosketus.com