etusivu   ohjelma   esiintyjät    kuvia
artikkelit    linkit    edelliset tapahtumat



Parantumisen Aika

Mayojen Long Count -kalenterin päättyminen 21.12.2012 nähdään yleisesti ennustuksena maailmanlopusta. Tehdäänpä asia kerralla selväksi: Kyseessä ei ensinnäkään ole ennustus ja toiseksi se viittaa vain yhden aikakauden päättymiseen, ei koko maailman tuhoutumiseen. Muinaisissa kulttuureissa uskottiin ajan syklisyyteen ja aikakausien vaihtumiseen. Erityisesti Mayat ja atsteekit kartoittivat aikakausien taitekohtia, apunaan taivaankappaleiden liikkeet ja mitä ilmeisimmin yhteydet "korkeampiin" olentoihin. "Aika-avaruuden tähtikartalla" talvipäivänseisaus vuonna 2012 on yksi tärkeistä kiintotähdistä, joka markkeeraa merkittävää harppausta ihmiskunnan tietoisuudessa. Se vain on siellä - se ei ole ennustus. Tuohon ajankohtaan tähtääviä ennustuksia toki voidaan tehdä, mutta ne eivät määrittele sitä.

Mikä muuttuu? Vaikka näemme valtaisia muutoksia ympäristössä, taloudessa, tieteessä, teknologiassa ja politiikassa, keskeisin muuttuja on tietoisuus. Kun tietoisuus muuttuu, kaikki muu muuttuu. Me ihmiset luomme oman maailmamme tietoisuudestamme käsin; ajatuksillamme, asenteillamme, arvoillamme. Uudistuva tieteellinen maailmankuva korostaa tietoisuuden vaikutusta ympäristöön - "mieleni minun tekevi", kuten Kalevalassa todetaan. Ongelmien ratkaisut piilevät asenteiden ja arvojen siirtymisessä elämää hajottavista elämää tukeviin malleihin. Muutoksen moottorina on yksilöiden henkinen puhdistuminen ja kasvu. Jeesuksen sanat "Kun pelastat yhden ihmisen, pelastat koko maailman" korostavat yksilön ratkaisujen tärkeyttä. "Mitä muka yksi ihminen voi tehdä?" ajattelemme helposti. Mutta ihmiskunta muodostuu juuri "yksistä ihmisistä" - vain yksilöiden valinnat määrittelevät sen, mitä ihmisten maailmassa tapahtuu.

Näin on tietenkin ollut aina. Siis miksi se nyt merkitsee enemmän kuin ennen? Ihmiskunta, osa elävää maapalloa ja sen luontoa, on käynyt läpi tuhansien vuosien historian, jota on leimannut erillisyyden kokemus. Meidän on ollut tarpeellista kokea erillisyys näin voimakkaasti, jotta olisimme oppineet vastakohtien kautta ymmärtämään elämää ja kaikkeutta. Minä ja sinä, me ja muut, hyvät ja pahat... vastakkainasettelut ovat tuoneet meille mahdollisuuden määritellä itseämme suhteessa muihin. Pimeyttä vasten olemme oppineet näkemään valon - joka valosta katsottuna jäisi huomaamatta. Erillisyydessämme olemme etsineet itsemme ulkopuolelta vastakaikua siihen ykseyden kaipaukseen, mikä on koko ajan jäytänyt sisintämme. Nyt kun tuo "ulkopuoli" on laajentunut lähimmistä naapureista ja omasta pihapiiristä koko maailmaan ja lähiavaruuteen, kiitos modernin tietoliikenteen, olemme vihdoin palanneet etsimään vastauksia sieltä missä ne koko ajan ovat sijainneet; sisäpuolelta.





  

 


Syklisen ajan ja muuttuvien aikakausien filosofiassa tällä kaikella on tarkoitus, tunnetun kulttuurihistorian sotaisat vaiheet ovat osa suunnitelmaa - jota tietyllä tasolla olemme itse olleet laatimassa. Mayojen kalenteri, kiinalainen I Ching, kabbalistinen Elämänpuu ja jopa Kalevala voidaan nähdä tämän suunnitelman pohjapiirroksena. Muinaiset tiesivät suunnitelmasta, ja meidän on aika nousta unohduksen unesta ja nähdä luomisen tarkoitus uudestaan. Jokainen meistä voi kysyä itseltään: Olemmeko sotineet tarpeeksi? Olemmeko riidelleet tarpeeksi? Olemmeko rikkoneet ja lianneet tarpeeksi? Jossakin vaiheessa riittävän suuri osa ihmiskunnasta vastaa "kyllä". Miksei 2012 voisi olla se hetki? Miksei NYT voi olla se hetki - 2012 NYT?

Miksi me taistelemme ja mitä vastaan? Alun perin lähdimme taistelemaan ehkä vain taistelemisen ilosta. Taisteleminen on seurausta vastakohdista, jotka eivät koe sopivansa yhteen. Mutta ehkä nyt taistelemme vain lopettaaksemme taistelun. Taistelemme, kun joku heittää suolaa historian varrelta kertyneisiin haavoihimme. Kun huomaamme, että vastarintamme ei oikeasti kohdistukaan tähän ihmiseen tai tapahtumaan joka juuri nyt on edessäni, vaan johonkin kaukaisen menneisyyden haamuun, voimme siirtyä vastaiskusta parantumiseen. Me haluamme rakkautta, me haluamme rauhaa. Ne löytyvät, kun lopetamme taistelun. Lopetamme taistelun, kun alamme parantaa haavojamme sen sijaan että kostaisimme niiden aiheuttajille. Jos uhrina etsit syyllistä kipuihisi, löydät vain loputtoman ketjun, jossa jokainen väärintekijä on itse uhri. Parantuminen tapahtuu hyvän ja pahan kohtaamispisteessä, kivun ja nautinnon keskellä - sydämessä. Sydämestä käsin voit havaita, että ei ole enää uhreja ja väärintekijöitä, on vain tasapaino.

Nyt on aika. Jos valitset.

Veli Martin